Poesia= Runous<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen korrektiuden sijaan tai lisäksi. Se koostuu suullisista tai kirjallisista töistä, joissa kieltä käytetään eri tavoin kuin proosassa. Kieltä voidaan tiivistää tai muunnella, jolloin se tuo tietyn idean lukijan tai kuuntelijan mieleen tai korvaan; sitä käytetäänkin usein musiikkikappaleissa. Runot luottavat usein mielikuvitukseen, sana-assosiaatioihin ja kielen soinnillisiin ominaisuuksiin.

Runous on vanhin kirjallisuuden laji. Se alkoi suullisena sanataiteena, joka siirtyi yhden runonlaulajan muistista toisen muistiin ja saattoi muuttua matkalla hieman. Muistia auttoivat runomitat alku- ja loppusoinnuin sekä rytmisin keinoin. Kirjoitustaidon kehityttyä runoja alettiin merkitä muistiin, ja kirjoitetusta runoudesta kehittyi uutta taidetta.

Moderni runous hylkäsi 1900-luvun alussa runomitat, mutta postmoderni runous on jälleen hyväksynyt näitäkin keinoja joukkoonsa sitaatteina, leikittelynä ja kekseliäinä kuvaelmina. Myös puhdas mitallinen runous elää, joskin nykyään marginaalisena, sekä musiikkilyriikkana laulujen sanoituksissa.

Vapaamittainen runous on helpompaa lukea visuaalisesti; mitallinen runous puolestaan on toimivampaa suullisesti ääneen luettuna ja kuultuna. Tästä syystä musiikkilyriikka on lähes täysin mitallista.

Merkittäviä suomalaisia runoilijoita ovat mm.:

  • J. L. Runeberg

  • V.A. Koskenniemi

  • Eino Leino

  • <?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" />Saima Harmaja
  • Uuno Kailas
  • Katri Vala

  • Paavo Haavikko

  • Lauri Viita

  • Pentti Saarikoski

  • Aila Meriluoto

  • Eeva-Liisa Manner

poesia.jpg